Sampo Lassila NARINKKA - Suomiklezmer
The premiere album of the Narinkka -band, relesed in 2012.

World Music Charts Europe Top 4, 3/2013
KMUV World Music Charts, USA Top 3
"There is a reflective, honest sensitivity in the music. In sound it has the dark, silky poise of Poland's Kroke with Finnishness in the feel and material, including a hint of humppa and an extrapolation of a Finnish polska." Froots

Sampo Lassila Narinkka is a dynamic and innovative trio whose music could be described as ‘Suomi-klezmer’ (‘Suomi’ being the Finnish word for Finland). The trio’s music is a new brand of Finnish and European world music, a sort of acoustic folk-jazz that mixes a wide range of influences from traditional Jewish and Balkan folk music to contemporary chamber music and jazz – blending these with distinctively Finnish melodies and sound worlds and with Finnish mentality, humour and musical narratives.

Sampo Lassila NARINKKA comes from eastern Helsinki, the most multi-culturally vibrant part of the city.
Narinkka seeks to explore ways of bringing the ‘Euro-klezmer’ style into the Finnish context. The feeling is strikingly Slavic, sentimental, rugged, touchingly honest in a way yet also frighteningly strong.
This is not about superimposing ‘Suomi’ (Finland) on klezmer music but instead a subtle, organic melding of influences with a generous helping of Finnish melancholic yet heart-warming humour.
Ultimately, though, the acoustic music of Sampo Lassila NARINKKA is about the special moment when listener and performers come together in a special, human, musical connection.

The historical term ‘narinkka’ refers to what was probably the first flea market in Finland, enduring for more than 100 years – from the late 18th century to 1929. It was a place of colourful individuals where almost anything was possible.

In Finnish:

Sampo Lassila NARINKKA

Sampo Lassila NARINKKA (tai tuttavallisesti vain Narinkka) on kolmen soittimensa ennakkoluulottoman taitajan trio, jonka musiikkia voidaan lyhyesti kuvailla sanalla suomiklezmer. Suomiklezmer taas voidaan määritellä suomalais-eurooppalaiseksi maailmanmusiikiksi tai folkjazziksi - tai miksipä ei vaikkapa suomirokin kauan kadoksissa olleeksi pienenpieneksi pikkuserkuksi.

Narinkan ääni on oma, itähelsinkiläinen ja suomalainen. Suomea ja sen eri ilmenemismuotoja ei liimata ”euroklezmerin” päälle, vaan elementit houkutellaan toistensa sisään, hennoin liikkein, huumoria unohtamatta. Retronäkökulmasta katsottu nykypäivä, suomalaisjunttius ja tuulipukutyyli lyövät kättä eurooppalaisen mausteisen musiikkikulttuurin kanssa. Mukaan voivat vapaasti hypätä myös muiden musiikinlajien keinot ja värit sekä improvisaatio.
Sampo Lassila NARINKKA -yhtyeen musiikki perustuu ihmismusiikin intiimille puhuttelevuudelle. Sille hienolle hetkelle, kun muusikko ja kuulija oikeasti ja toivottavasti kohtaavat. NARINKAN musiikissa halutaan kertoa tarinoita - suomalaisia tarinoita, meidän tarinoitamme.

Tämä levy esittelee Narinkka –yhtyeen, mutta se on myös oma, yhden musiikillisen suuntani profiililevy musiikintekijänä. Levyllä kuullaan musiikkia, jota en ole halunnut tuottaa ”normisiistiksi” – elävän musiikin ja soiton henki on vahvasti läsnä. Kontrabasso on omalla paikallaan yhtyeen jykevänä juurena, mutta nousee välillä, toivottavasti yllättäenkin, solistiseen asemaan eri tavoin. Pitkälinjainen melodia - nykyään liian harvinainen keinovara - on myös levyn yksi polttopisteistä. Sähköisiä ääniä ei käytetä, kaikki äänet ovat perustaltaan akustisia. Instrumentaalimusiikki on sanatonta, mutta kappaleisiin liittyvistä tarinoista löytyvät tarvittaessa sanoitusten ainekset. Kuulija hyräilköön ne halutessaan mukanamme itse, omin sanoin, omalla tavallaan.

Narinkka? Niin, Helsingissä toimi jo 1700 -luvulla, aluksi nykyisen Päävartion paikalla ja myöhemmin nykyisen Suomen pankin tontilla juutalaisten ja venäläisten kojukauppiaitten käytettyjen vaatteiden tori Narinkka, joka sai nimensä venäjänkielen sanoista "na rynke” - torilla. 1876 tori häädettiin Suomen Pankin tieltä ja uusi paikka myös "Lumpunkerääjien torina" tunnetulle kauppapaikalle löytyi Kampista Simonkadun varrelta.
Torin elämä oli itsessään juurevaa, maanläheistä ja eläväistä. Eri kansallisuudet ja värikkääät kauppapersoonat antoivat ilmeen Narinkalle - nimen soinnissa yleisesti täytyi olla jotain jännittävää ja kiihdyttävää, mutta samalla melankolista. Narinkan vaatetori lakkautettiin 1929.
Uudestaan Narinkaksi nimettiin alkuperäistä Narinkkaa lähellä oleva tori Kampin alueen mittavien rakennustöiden yhteydessä 2005.
Sampo Lassila